诗篇 6

1Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. 2Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita. 3Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet, 4ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan? 5Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden. 6Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa? 7Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni. 8Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden. 9Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen. 10Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan. 11Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.